finger{p}rints

Hei muruset. Tasan vuosi sitten kirjoitin ensimmäistä postausta ja sormet ristissä toivoin että lukijoita kertyisi vuoden mittaan 10kpl. Kahdessa viikossa tuo meni rikki ja nyt teitä on 120 (eli yksi lukija lisää 3.04 vuorokauden välein). Kiitos jokaiselle seuraamisesta ja ihanista kommenteista viikkojen mittaan. Vuoden aikana miulle on kertynyt luottamusta omiin töihin/taitoihin ja velvollisuuden tunteesta postata olen joka viikko jaksanut nostaa kynän tai siveltimen käteeni ja olla luova (mitä ikinä se tarkoittaakaan).

Blogin 1v. arvonnassa onnekkaita olivat Tiia ja Miss Beam. Olen ottanut yhteyttä hetki sitten!

Tuolla sivussa alkoi 2 kappaletta galluppeja, että tiedän mihin panostaa jatkossa.

Iso kiitos ja kumarrus teille, tästä on hyvä jatkaa vielä vuosi – tai useampikin!

1v finger-p-rints.blogspot.fi kiittää ja kuittaa.

(HUOMATKAA, OSOITE ON MUUTTUNUT ASIALLISEKSI!!!)

Ja maailman suurin kiitos maailman ihanimmista kommenteista!

junailua, matkalla taas kotiin

Viikonlopun jälkeen oli niin voimaton olo ettei piirtäminenkään sujunut. Onnistuin sekoilemaan junien kanssa ja ajatukset harhaili. Silti oli ihan täydellinen viikonloppu. Paitsi että se meni liian nopeasti ja oli liian lyhyt - mutta eikö ne aina oo? Naureskelin mielessä että eilisestä päivästä olisi saanut täydellisen massablogi postauksen, lompakko oli täynnä mm juna- bussi- ja leffalippuja, söin junassa matkustaessa subin ja join kokista. Ah, täydellistä massaa! (Sori irvailu, kyseiset blogit ei minua inspiroi, muttei niissä mitään pahaakaan ole!! Tänään on vaan tälläinen päivä.)

Aamulla päästiin bändiluokkaan harjottelemaan biisejä mitä soitetaan vanhojen tansseissa (kääk!), sitten vielä vähän aikaa matikkaa missä oon ihan ulalla. Loppupäivä meni ajotunnilla, jossa sain tööttäillä huonommalle kuskille (opettajan käskystä tottakai), joka oli ihan kujalla. Siitä tuli aika onnellinen olo, en ollukkaan huonoin kuski joka oli liikkeellä! Liukasradalla oli kivaa luikastella.

Älkää unohtako arvontaa joka päättyy huomenna siinä illan mittaa kunhan tulen kotiin. Arvontaan pääsee tästä.

Gabrielle Aplin - The power of love

Wreck THIS journal

Hankin tälläisen itselleni (oik.), mutta olihan tälläinen pakko antaa kaverille kanssa joululahjana. Love IT! Tuossa vasemmalla rullaa (jos ei niin heiluttakaa hiirtä päällä!!) tähän menessä omat (tehdyt) suosikkitehtävät. Suosittelen kaikkia hankkimaan tämän opuksen!! Hintaa suunnilleen kymppi ja tehtäviä runsaasti. Wreck this journal on siis kuin aikuisen puuhakirja, missä saa muussata mustikoita, hyppiä päällä, silputa, teipata, liimata, nuolla ja läikyttää.
Ensiviikolla saatte nähdä junataidetta ja muita höpöilyjä. Nyt tervetuloa pidennetty viikonloppu ja ihanat murut!! 

Iwanttobeyour

Tälläisillä fiiliksillä mennään. Netti pätkii, väsyttää, pitäisi siivota ja panostaa kouluun. Valitsin maalaamisen. Haittaaks se? Ei ainakaan minuu (vielä). Seuraavaks taidan valkata siivoomisen. Se on jopa kivaakin (välillä), saattaa löytää vanhoja aarteita ja inspiroitua. (Sitten voiki maalata LISÄÄ!!) Pitäis enää hetki olla ahkera, niin mahtava pidennetty loppuviikko luvassa, että melkein jo jännittää!!! Mysteerireissulle lähden... 

Evanna Lynch/Luna Lovegood

Teen actress Evanna Lynch, who plays the beloved Luna Lovegood in the Harry Potter films, says that J.K. Rowling saved her from anorexia, and ultimately saved her life.

The Irish actress started writing to J.K. Rowling at the age of 11 and begged for help. To her surprise, the author responded with kind words of encouragement. Rowling told her the brave thing to do would be to conquer the eating disorder. 

“

I told how I looked up to her,” Lynch tells The Sun. “She wrote back and was like a counsellor. She told me anorexia is destructive, not creative, and the brave thing was not to succumb to it.”

When Lynch talked about how much she’d love to be in the movies, Rowling said that first she would have to get healthy. Of course, Lynch ended up beating her sickness and playing Lovegood in the movies, and she says Rowling’s letters helped her recover. Lynch has always done an extraordinary job as Luna, and the author has said that she completely embodies the character.

J.K. Rowling really is the best. -http://dailyfill.com

Tämän viikkon inspiraation tuottaa Evanna Lynchin tarina vaikeuksiusta omaan unelmaansa. Toivon joskus saavuttavani saman. Muutenkin anoreksia aiheena osuu lähelle ja kirjojen avulla elämästä selviytyminen.

 

Luna on muuten yksi suosikkini Harry Pottereista. Onko teillä omia suosikkeja?

Rääpäle kohta 1v, arvotaan...

 ...sen kunniaksi muutoma vesiväri räpellys, itse tehtyjä helmiä (jotka esiintyivät alkuperäisessä bannerissa!!), nippu postikortteja (osa retroja, loput ympäri maailmaa ostettuja), purkkaa maailman suloisimmissa peltirasiassa ja pari origamia. Voi olla että keksin vielä jonkun yllärin!

Osallistua voi vain lukijat (blogger tai bloglovin') ja arvan saatte kommentoimalla missä ootte lukijana ja oma sähköposti. Toisen arvan saatte kertomalla miksi tykkäätte tästä blogista, risuja ruusuja tai terkkuja muuten vaan (mutta enemmällä kuin lauseella).

Niin ja nopeus on valttia! Ensimmäinen kommentoija saa minkä vaan noista kuvista jotka esiintyvät tässä postauksessa. Sitten kun otan yhteyttä sinnepäin kysyn että minkä valkkaat. :)

Aikaa 29.1 asti!

Ajatukset Lissabonissa

Kaipaan Lissaboniin. Tai vaan aurinkoa, tai matkailua. Kuitenkin jotakin!

Tänään muutenki haikeilu fiilis-ikävä. Ei voi edes kattoa leffoja, koska tulee enemmän ikävä.

Lissabonin kuvista löytää ja saa tuhannesti inspiraatiota, olin tänään puoli päivää kynä/sivellin kädessä. Mitään ei kuitenkaan valmistunut. Harmi. Jatkan huomenna jos vaan yhteiskuntaopin esseeltä joudan, eli varmaanki ehdin! Ei se niin paljoa inspaa ettei muuhun jäisi aikaa. :D

Huomenna täällä on luvassa jotakin jännää eli olkaapas valmiina kärkkymässä, nopeus on valttia ;)

suukko unimaailmassa

Leffa joka on inspiroinut minua monesti on Inception. (Jos joku ei sitä tunne niin leffan nimeä klikkauttamalla lisätietoa!!!) Unessa nukahtaminen seuraavaan uneen kiehtoo ja se kuinka unessa eletään tavallaan toista elämäämme. Psykologian uni-tuntien jälkeen olen alkanut pitämään unipäiväkirjaa mistä olen kovinkin iloinen. Voin huomata kuinka todellisuus yhdistyy uniini. Hienointa on ollut unessa tajuta että on unessa, jos joskus opin oikeasti niitä hallitsemaan niin haluan kokeilla unessa nukahtamista..kukakohan potkii miut hereille?

Tämä luonnos syntyi hetkessä tänään autokoulun jälkeen, mutta silti jotenkin pidän siitä. Ideaa olen pyöritellyt mielessäni jo kauan. Haluaisin jopa _maalata_tämän kuvan (tai siis käyttää tätä ideaa maalauksessa), mutten tahdo ketään randomeja maalata omalle seinälleni. Piirtäminen on eri asia kun se syntyy luonnostaan ja kovin paljon nopeammin. 

Ois hirveästi postattavaa teille, mutta aikaa ei tunnu löytyvän - saati intoa ottaa skanneri esiin. Koulu motivaatio on ihme ja kyllä löytynyt monen vuoden kadoksissa olon jälkeen. Melkein nautin läksyistä, varsinkin esseistä. Mikäköhän minuu vaivaa? Toisaalta en pistäis pahitteeks jos tää kestäiskin tämän lukion loppuun. Vuoden siis.. onkohan liikaa toivottu?

Lentokoneilua!

Matkalla kotiin!
(Tässä ollut haaste on poistettu.)